Puuosaamista Pirkanmaalle -hankkeessa toteutettiin asukastyytyväisyyskysely kahdeksan puukerrostalon asukkaille, koska asukkaat ovat puukerrostaloasumisen merkittävimmät asiantuntijat ja osaavat parhaiten vastata miten uusimmat puukerrostalot ovat vastanneet tarpeita. Vastaajia kyselyyn saatiin yhteensä 151, jolloin tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina. Kyselyn avulla etsittiin osa-alueita, joissa mahdollisesti tarvitaan parannusta, sekä opitaan lisää asukkaiden tarpeista.
Aiempia puukerrostaloasukaskyselyjä on toteuttanut vuosina 2000 ja 2017 professori Markku Karjalainen, joka oli myös mukana tämän kyselyn suunnittelussa. Vastausten tulkintaan vaikutti muun muassa se, että vastaajat olivat pääasiassa vuokralla asujia, joiden asuntojen koko oli vähintään 30 m2. Vastaajat painottuivat pääsääntöisesti nuoriin yhden tai kahden aikuisen perheisiin.
Kyselyssä käytettiin NPS-mittaria, joka mittaa asiakkaan suositteluhalukkuutta ja tyytyväisyyttä. Vastaajat jakautuivat vastausten perusteella suosittelijoihin, passiivisiin ja arvostelijoihin. Kyselyssä lähes puolet vastaajista lukeutui suosittelijoihin, mutta myös arvostelijoiden osuus oli melko iso, joten kyselyn perusteella puukerrostaloasunnot myös jakavat asukkaiden mielipiteitä vahvasti. Nettosuositteluluku on kuitenkin korkea, yli 30, mikä osoittaa puukerrostalon olevan hyvä tuote.
Asumistyytyväisyyttä vahvimmin selittävänä asiana kyselyssä nousi esille se, miten suhtaudutaan vähähiilisyyteen ja puun käyttöön. Jos vastaaja kokee puun arvokkaana tai vähähiilisyyden ja ympäristöystävällisyyden tärkeänä arvona, vaikutti se selittävän kaikkein eniten tyytyväisyyttä. Huomion arvoista vastausten perusteella on myös se, että puukerrostalo koetaan turvalliseksi asua ja esimerkiksi paloturvallisuus koettiin hyväksi puukerrostaloissa asuvien keskuudessa.
Muutama asia, kuten asunnon sisälämpötila, aiheutti kuitenkin vastaajissa suurta arvostelua. Sisälämpötila pidettiin sopivana talviaikaan, mutta kesällä vain vajaa 11 prosenttia koki, että asunnon sisälämpötila on sopiva. Onkin tarpeellista miettiä mikä olisi kustannustehokas tapa, jolla kehittää puukerrostaloasuntojen lämpötilan säätöä nimenomaan lämpimillä keleillä.
Myös akustiikassa koettiin olevan joitakin ongelmia. Asunnon ulkopuolelta, erityisesti porraskäytävistä asuntoihin kuuluvat äänet harmittivat joitakin vastaajia. Tähän liittyvään detaljikkaan olisi järkevää kiinnittää edelleen huomiota. Myös yläpuolisista asunnoista kuuluvat äänet ovat ongelma vajaalle puolelle vastaajista, mikä on tullut esiin aikaisemmissakin kyselyissä. Tähän ei ole saatu kehitettyä vielä ratkaisuja, joihin ihmiset olisivat tyytyväisiä.
Kyselyn avulla saatiin hyvä käsitys siitä, minkälaiset ihmiset haluavat asua puukerrostaloissa. Tiedetään hyvin, että ekologiset arvot ovat kasvussa, jonka perusteella on hyvä luottaa, että puukerrostalojen kysyntä on kasvussa, kunhan hintakilpailukyky saavutetaan. Vaikuttaa siltä, että puukerrostaloille on selvä asiakaskunta, jolle puukerrostaloja kannattaa markkinalähtöisesti alkaa rakentaa enemmän. Kyselyssä ei kartoitettu suuressa mittakaavassa kuinka iso markkinasegmentti on, mutta asukassegmentti on selvästi olemassa.
Kyselyn lopputuloksena voi todeta, että puukerrostalo on hyvä ja haluttu tuote, jossa on muutamia edellä mainittuja kehityskohteita. Näitä ominaisuuksia parantamalla puukerrostalojen asiakastyytyväisyyttä voidaan edelleen kasvattaa.
Tutkimuksen toteuttivat Eveliina Oinas, Jari Saukko, Jussi Savolainen ja Sanna Teinilä.
Kirjoittaja Eveliina Oinas on projektipäällikkönä Metsäkeskuksella.
