Päivä 1
Joulukuun ensimmäinen aamu koitti pimeänä. Terveysturvallisuuden puolesta varsin vajaaksi ladattu bussimme lähti kello 8:30, tarjonnasta vastasivat maskit sekä käsidesi. Juonnosta ja matkaohjelmasta vastasi Metsäkeskuksen projektipäällikkömme Eveliina. Tunnelma oli kuin Kanarialla, mutta matka kohti Kuhmoa, värikkäiden T-paitojen sijaan yllämme paksut tumput, palttoot ja pipot. Silmät aukenivat Korpilahdella, missä hörppäsimme kahvit sämpylöineen ja kuski sovitteli lainmukaista taukokarttaa matkalle sopivaksi. Reilun 500 kilometrin matkasta osa oli jo takana.
Ensimmäinen varsinainen pysähdyspaikkamme oli Nurmeksessa, jossa ensi alkuun täytimme mahat Ravintola Kanelissa. Samalla sujahtivat seuraavat kahvit ja seuraamme liittyivät Antti Matikainen hsbcad.com:ista ja puutoimialapäällikkö Tapani Kiiskinen Kainuun ely-keskuksesta. Tapani avasi matkustajille puutoimialan viimeisiä näkymiä ja kertoi PuuSuomi-toiminnasta. Virallinen vierailukohteemme oli Nurmeksen Yhteisöpiha II, joka on toinen Nurmeksen vuokratalojen rakennutta puukerrostalo. Virkeää puuosaamisryhmäämme kohteessa johdatteli Matikaisen Antti, joka kertoi tämän toisen vaiheen rakennuksen olevan arkkitehtuuriltaan samanlainen kuin naapuritontilla oleva vuokratalo. Tästä toisen vaiheen rakennuksesta tulee opiskelija-asuntola.
Talon sisälmyksissä on massiivi-CLT-runko eli 200 mm CLT + ulkoverhous. Erona edelliseen vaiheeseen onkin lähinnä runkoratkaisu. Naapuritontin vuokratalon ulkoseinä on eristetty 100 mm CLT + 180 mm eristeellä. Välipohjat oli suunniteltu ripalaatalla, mutta tehtiin toimitusongelmien vuoksi paikalla kerto-palkki rakenteisina. Yläpohja on toteutettu NR-ristikoilla. Alapohja on maanvarainen. Molemmat kohteet ovat hissillä varustettuja 3-kerroksisia taloja, joissa on noin 1100 m2 kerrospinta-alaa. Tarkkaa selostusta ja loistava esittely. Ja hyvä niin, olihan mukana kuulijoina proffatason ihmisiä. Laajasta kokonaisuudesta yksityskohtiin saakka sukellettiin, kysymysten ja hyvien vastausten sinkoilemina. Tässä rakennuksessa kelpaisi olla opiskelija. Tämän erinomaisen pysäkin jälkeen matkamme jatkui kohti Kuhmoa.
Kuhmon alkuillassa bussimme saapui Tuupalan koululle. Lumisesta, jäisestä ja kapeasta tietaipaleesta huolimatta tarkalleen aikataulussa, kiitos siitä bussikuskillemme Henrille.
Tuupalan koulu on pimeässäkin näyttävä rakennus. Kuhmon kaupungin tekninen johtaja Jari Juntunen otti meidät vastaan ja kertoi koulun olevan Suomen ensimmäinen massiivipuuelementtitekniikalla rakennettu opinahjo. Tuupalan puukoulu on rakennettu CLT-elementti- ja liimapuutekniikalla, rakentamisvaiheessa rakennukset valmistettiin sääsuojassa. Tuupalan päiväkoti ja alakoulun vuosiluokat – yhteensä yli 400 lasta – aloittivat rakennuksessa alkuvuodesta 2018. Hanke valmistui aikataulussa ja pysyi 11,6 miljoonan euron budjetissaan.
Tuupalan koulussa CLT-elementtejä käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa koulun rakennusmateriaalina ja vasta toista kertaa julkisessa rakentamisessa. Ensimmäinen kohde oli muuten Suomen luontokeskus Haltia Nuuksiossa. Rakennusmateriaali myös näkyy valmiissa rakennuksessa. CLT-elementit on jätetty näkyviin suurimmassa osassa sisäseiniä. Pinnassa on vain vahauskäsittely. Ainoastaan osa luokkahuoneiden seinistä on levytetty äänieristyksen takia. Niistäkin iso osa jää kiintokalusteiden taakse, joten CLT-elementit hallitsevat koulun ilmettä. Rakennuksen projektiarkkitehtinä toimi Antti Karsikas Alt Arkkitehdeistä ja rakennesuunnittelusta vastasi Heikki Ainasoja Suunnittelu Laukka Oy:stä.
Akustiikkaan oli kiinnitetty huomiota, ja olihan tämä koulu mielyttävä. Avara, raikas, salaperäinen, komea ja jykevä kuin kuhmolainen metsämaisema.
Tuupalan puukoulu on Suomen ensimmäinen
massiivipuuelementtitekniikalla rakennettu koulu.
Kiitokseksi tähän asti lukemisesta, tässä palkinnoksi Tuupalan koulun yksityiskohdat. Onhan lukijoissa professoritason ihmisiä:
- Rakennusaika: 6/2016 – 12/2017
- Koko: 5 500 m²
- Kustannukset: 11,6 miljoonaa euroa
- Tilaaja: Kuhmon kaupunki
- Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy
- Pääurakoitsija: Rakennusliike Kuoma Oy
Tuupalan vierailun jälkeen ilta koitti. Söimme päivällisen Hotelli Kalevalassa yritysten ja toimijoiden kanssa. Seuraamme liittyivät Soile Holopainen Woodpoliksesta, AA-puun ja Crosslamin toimitusjohtajat Hannu Grön ja Jukka Silvennoinen, Uusi ekosysteemi -hankkeen Tuomo Määttä sekä Kuhmon puuklusterin läpikotaisin tunteva Lassi Heikkinen. Juttua piisasi ja samalla hurraahuudettiin 60-vuotisonnittelut Markku Karjalaiselle.
Keskusteluissa Tredun edustajat nostivat ansiokkaasti esille koulutuksen. Kestää kolme vuotta koulutuksen aloituksesta, ennen kuin valmistuneita tulee työmaalle. Ennakointi ja yhteistyö, niistäkin oli puhetta ja Pirkanmaan puuosaamisen hankkeissamme näistäkin voidaan tehdä käytännön tekoja.
Miksi lähdimme Kuhmoon? Meillä oli ymmärrys, että täällä on vähän retoriikkaa ja paljon motoriikka. Puheista on siirrytty tekoihin. Ensimmäisen päivän jälkeen kuhmolainen innostus vaikuttaa hyvältä, toivottavasti saamme tartunnan mukaan Pirkanmaalle vietäväksi.
Päivä 2
Kuhmossakin aamu oli pimeä, lisäksi erittäin luminen ja pakkastakin oli. Pimeän aamun korkkasi Woodpolis, ainutlaatuinen puuhun perustuvien yritysten alue. Ei uniikki pelkästään Suomessa, vaan myös maailmanlaajuisesti. Woodpoliksella meitä oli vastassa Kuhmon kaupungin kehitysjohtaja Soile Holopainen ja puuklusterin pioneeri Lassi Heikkinen, joka lähti kierrokselle oppaaksemme.
Kuhmossa puun kasvua on monella rintamalla. Elinvoiman kannalta merkittävää; puualan yrityksien liikevaihto on 180M euroa ja suunta on kasvava. Paikalliset puualan yritykset työllistävät suoraan 300 ihmistä alueellisesti ja välillisesti ainakin saman verran. Ympäristöarvotkin on muistettu, puolet puusta on hiiltä ja rakennettuun ympäristöön käytetyt puut ovat sertifioituja. Yhteistyötä näkyy, Kantolan puuteollisuusalueella on useita yrityksiä, jolloin jalostettava puu voidaan siirtää yrityksestä toiseen vailla rekkarallia. Alueelle viedään raakapuuta ja ulos tulee korkean jalostusasteen rakennuksia.
Puuhun pohjautuva liiketoiminta on ollut lähtökohtana Kainuun ja Kuhmon kehittymiseen jo ihan tervan polton ajoista lähtien. Sahauksen ympärille on vähitellen muodostunut yritystoimintaa, joka on hyödyntänyt sahan tuotteita. Omaan jalostukseensa on keskittynyt paljon puuteollisuuden osaamista. Sen seurauksena syntyi myös puuhun perustuvaa kehitys- ja koulutustoimintaa ja lopulta 2000 luvun alussa puuklusteri Woodpolis, jonka kehittämistoimintaa Kuhmon kaupunki edistää eri tavoin. Woodpolis sijaitsee Kuhmossa Kantolan teollisuusalueella. Kaikki teollisuuslaitokset sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan. Alueella toimii yksi Suomen suurimmista sahoista, suurtehohöyläämö, CLT-tehdas, ikkunatehdas ja massiivipuisia tilaelemettejä valmistava yritys. Logistiikka on minimoitu ja työmaalle kuljetettavan hukkatuotteen määrä on jalostusarvoa nostamalla saatu lähelle nollaa.
Woodpolis on hyvä esimerkki yritysalueesta, jonka juuret ovat laadukkaassa kainuulaisessa raaka-aineessa, kehittymishaluisissa ja yhteistyöhaluisissa yrityksissä ja kaupungin pitkäjänteisessä kehittämistyössä. Woodpolis toimii kärkijoukossa ekologisen rakentamisen innovaatioiden kehittämisessä yhteistyössä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Kaikki alueella käytettävä puu tulee 100 km säteeltä Kuhmosta. Suurin puute puurakentamisessa nähtiin Kuhmossa osaamisen ja osaajien puutteena ja tässä puurakentamisen sektorissa sekä sitten Kainuun alueella työvoimapulana. Hyvä yhteistyö asiantuntijoiden, yritysten ja Kuhmon kaupungin välillä on ollut Woodpoliksen onnistumisen takana. Woodpolis on toteuttanut yhteistyökumppaneiden kanssa yli 200 erilaista koulutus- ja tuotekehitysprojektia.
Yhteistyötä läpi tuotannon
Puupäät pyörryksissä matkamme jatkui puutavaran lailla Kuhmon sahalle, joka on harjoittanut vetreänä sahaustoimintaa jo vuodesta 1959 lähtien.
Kuhmo Oy:n perustajat olivat kuhmolaisia ja yritys on myös säilynyt paikallisessa omistuksessa omistajamuutoksista huolimatta. Matkan varrella yhtiö on kasvanut 400.000 m³ kapasiteetin omaavaksi sahalaitokseksi. Yhtiön vuosittainen raaka-ainetarve on peräti 800 000 m³. Henkilöstöä yhtiön palveluksessa on n. 140 ihmistä. Valtavan kapasiteetin on mahdollistanut yli 100 miljoonan euron investointiohjelma, johon kuuluu kaksi sahauslinjaa, kokonaan uudistettu kappaleen käsittelyteknologia ja kuivaus. Osana ovat myös merkittävät bioenergiainvestoinnit lämmön ja sähkön tuotantoon sekä kiinteän biopolttoaineen valmistukseen. Kuhmo Oy hankkii raaka-aineensa Kainuun metsistä, joissa pääpuulajina on mänty. Männyn osuus Kuhmo Oy:n tuotannossa on noin 80 %. Sahaus tapahtuu lopputuotteiden mukaan lajitelluista tukeista pyörösahaustekniikalla. Sahalinjoja on kaksi, joissa tuotanto jakaantuu tukin koon mukaan. Pienpuulinja valmistaa valtaosan Kuhmo Oy:n pakkaus- ja rakennusalan tuotteista. Päälinjan suuremmista ja laadultaan paremmista tukeista valmistetaan tuotteita puusepän- ja huonekaluteollisuuteen. Suuremmat dimensiot tuotetaan rakennus- ja taloteollisuuteen. Monipuolisella kuivaustekniikalla voidaan toimittaa tuotteita loppukäytön vaatimissa kosteusasteissa. Laatulajittelu suoritetaan kahdessa vaiheessa nelivärikameratekniikalla.
Pitkä tarina, kiitokset lukemisesta. Välipalkintona jälleen tietoisku. Onhan mukana proffatason ihmisiä.
Perus työpäivä Kuhmo Oy:ssa:
- 70 tukkirekkaa
- 32 sahatavararekkaa
- 130 000 sahatavarakappaletta
- 19 rekallista haketta
- 13 rekallista puupolttoainetta
Sahatavaraa toimitetaan Suomen ja Euroopan lisäksi kaukoitään, lähi-itään ja pohjois-Afrikkaan. Edellisellä tilikaudellta yhtiön liikevaihto oli 87 miljoonaa euroa.
Nyt, kun puut on sahattu, mitallistettu, kuivattu ja todettu laadultaan hyväksi, hyppäämme kakkosnelosen matkaan kohti Crosslamia.
Crosslam on Suomen ensimmäisen CLT-levyä valmistava yritys, joka aloitti toimintansa vuonna 2014. Crosslamin tuottama CLT-levy valmistetaan Kuhmon sahan raaka-aineesta, joka on lujuusominaisuuksiltaan pohjoisen havumetsävyöhykkeen parhaita. Ilman Crosslamin panosta Suomessa puurakentamisen kehitys olisi jäänyt muusta Euroopasta jälkeen, koska kotimainen massiivipuulevy on luonut uusia mahdollisuuksia suomalaiseen puurakentamiseen ja tuonut tunnettavuutta materiaalista. Raaka-aine luo erinomaiset edellytykset valmistaa näkyviin jääviä puupintoja kuten Tuupalan koulussa vieraillessamme hyvin nähtiin. Kotimainen CLT-valmistus on vahvistanut puun käyttöä myös kerrostaloissa, jossa CLT tulee kilpailukykyiseksi varsinkin korkeammassa rakentamisessa. CLT on oikeastaan ainoa varteenotettava vaihtoehto, kun mennään korkeampiin rakennuksiin.
CLT-levyjen vähimmäismitat ovat 2,5 x 4 m ja enimmäismitat 3,2 x 12 m. CNC-kone työstää puuelementit elementtisuunnitelmien mukaan. Yhtiön liikevaihto on 6 miljoonaa. Crosslam on myös luonut ympärilleen uutta puuta hyödyntävää yritystoimintaa. Investointihanke etenee Crosslamilla ja uuden tuotantohallin laajennuksen me näimmekin. Hankekokonaisuus käsittää uuden tuotantohallin rakentaminen CNC-kapasiteetin laajentamisen sekä levyhionnan koneellistamisen. Hyvin yksinkertainen tuote, mutta vaatii sitten paljon suunnittelua, kun levyt räätälöidään loppuasiakkaille valmiiksi tuotteiksi aukotukset ja läpiviennit tehtynä.
Oli upea kokemus nähdä, miten pienestä puusta syntyy isoja elementtejä, seiniä sekä rakenteita. Silti näissä ei voi vielä ihminen asua. Siksipä suunta seuraavaan paikkaan, puu työllistää ja jalostusarvo kasvaa kohisten.
Elementti Sampo on perustettu 2015 ja se on Suomen suurin teollisia massiivipuisia tilaelementtejä CLT:stä valmistava yritys, jonka päätuotteita ovat puukerrostalot ja joka on tällä hetkellä yksi alueensa merkittävimmistä työllistäjistä. Elementti Sampo on paikallisten kuhmolaisten yksityishenkilöiden omistuksessa. Elementti Sammon markkinaosuus on 30%. Tehdasolosuhteissa tehtaan laatujärjestelmän mukaisesti toistuvat työvaiheet takaavat korkean työn laadun. Tilaelementtien ansiosta työmaalla tehtävän työn määrä vähenee merkittävästi ja tehdasolosuhteiden ansiosta ja työ on tehokkaampaa, mielekkäämpää ja turvallisempaa. Tilaelementin maksimileveys on 5,5 metriä ja maksimipituus 12 metriä. Kuitenkin niin, että elementin kokonaispinta-ala on maksimissaan 46 m². Elementin maksimikorkeus on 3,4 metriä. Elementti Sampo Oy:n syyskuussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelutkin ovat takana päin ja niiden tuloksena tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty päätös yhteen vuoroon siirtymisestä kestää siihen, asti, kunnes TOAS:n Hippoksen tuotannon alkaessa siirrytään takaisin kahteen vuoroon. Hippos-hankkeessa toteutetaan yli 630 asuntoa vuosien 2021–2025 aikana. Yrityksen liikevaihto on 13 milj.
Yhdessä Crosslamin kanssa Elementti Sampo työllistää 100 työntekijää vakituisesti. Vierailuohjelman ulkopuolelta, Suomessa lähes jokainen kunta kaavoittaa puurakentamista hiilineutraalisuustavoitteiden kannustamina. Kasvumahdollisuudet ovat jylhät.
Rakennukset tarvitsevat myös ulkovuorausta ja sitäkin saa muuten samalta alueelta.
Kuhmon AA-Puu on Perustettu jo vuonna 1997. Yritys on erikoistunut tuottamaan höylättyjä puutuotteita. Tuotevalikoimaan kuuluvat erilaiseen ulko- ja sisärakentamiseen kuuluvat profiilit. AA-puulla vieraillessamme pääsimme tutustumaan moderniin tuotantoteknologiaan. Tuotantoprosesseja on tehostettu viime vuosina voimakkaasti ja yrityksessä otettu käyttöön uutta teknologiaa. Viimeisimpänä projektina on rakennettu uusi halli höylätyn puutavaran maalauskäsittelylle, jossa on maalaamolaitteet, joilla nostetaan tuotannon jalostusarvoa ja vastataan markkinoiden kysyntään. Uudenlaisen maalauslinjaston käyttöönotolla tuotantoprosessien läpimenoaikoja on saatu tehostettua sekä raaka-ainehävikkiä pienennettyä. Investointi on yrityksen kilpailukyvyn kannalta ollut hyvin merkittävä.
Automatisoidusta maalaamon toiminnasta: uudessa maalaamohallissa tuotteiden manuaalinen siirtely vaiheesta toiseen on minimoitu. Linjaston läpi kulkevaa tuotetta ei tarvitse enää siirtää välivarastoihin odottamaan maalipinnan kuivumista ennen seuraavaa maalauskertaa. Tuote etenee kerralla koko maalausprosessin läpi ja välistä jää pois useita aikaa vieviä vaiheita. Ajan säästön lisäksi myös maalihävikki pienenee.
Kysyntä valmiiksi maalattuihin tuotteisiin on kasvanut koko ajan ja korona on ainoastaan lisännyt kysyntää. Ihmisillä on jäänyt enemmän aikaa muun muassa kotien ja kesämökkien remontoimiseen. Ilmiö on näkynyt positiivisesti liikevaihdossa niin Kuhmon AA-Puussa kuin alan kotimaan markkinoilla yleisestikin. Vuonna 2020 Kuhmon Aa-Puu Oy:n liikevaihto oli 11,9 miljoonaa euroa ja yritys työllisti 21 henkilöä. Upea tehdas, jossa insinöörin mieli lepäsi automaatioastepehmusteisella tyynyllä.
Kuhmo ei muuten ole pelkkää CLT:tä. Siellä rakennetaan myös hirrestä. Vierailu Lassin opastuksella jatkui seuraavaan tehdashalliin.
Kuhmon Woodpoliksessa puun matka raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi tapahtuu pienellä alueella, ilman turhia logistiikkakustannuksia. Kiitos tästä kuuluu alueen monipuolisille yrityksille.
Timber Frame Oy Ltd valmistaa tilauksesta kaiken kokoisia ja -näköisiä höylä-, lamelli- ja pyöröhirsitaloja: omakotitaloja, loma-asuntoja, edustustiloja. Hirsitalot suunnitellaan ja valmistetaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Timber Framen talopaketit sisältävät hirsikehikon lisäksi kaikki rakenteelliset puuosat, sisäverhousmateriaalit ja puusepäntuotteet. Yritys on kokenut laadukkaiden suomalaisten hirsitalojen valmistaja, joka on toimittanut yksilöllisiä hirsitalopaketteja pääosin vientiin jo 20 vuoden ajan. Vuonna 2010 yritys toi markkinoille Suomen oloihin sopivan passiivihirsitalon, joka on suunniteltu moderniin kaupunkiympäristöön.
Tiiviin ja antoisan päivän viimeinen virallinen “työosuus“ päättyi kiintoisaan, juuri perustetun Maesemapuodin esittelyyn, jossa meillä oli myös kahvitarjoilu. Pitkän linjan puualan asiantuntija, yrittäjänä toimiva Inkariina Sipiläinen kertoi meille miten puu sopii sisustamiseen. Maesemapuoti tuottaa vanerisia yksilöllisiä sisustusratkaisuja asiakkaille. Yrityksestä voi myös saada apua viestintään sekä konsultaatiota laajasti puualaan liittyen. Maesemapuodin ideana on tuoda luonto ihmisten koteihin puutuotteiden muodossa. Puu on esteettinen materiaali, joka sopii kotiin kuin kotiin. Vastuullisuus on yrityksen arvojen ytimessä. Tuotteet ovat ekologisia ja pitkäikäisiä, jotka kestävät aikaa. Tuotteet valmistetaan Kuhmossa vain kotimaista vaneria käyttäen.
Liian pian ilta koitti. Sekin oli pimeä, ja talvisotaisa. Vierailu talvisotamuseossa, jonka aukioloa oli pidennetty vain meitä varten, oli kiinnostava vierailukohde myös, sillä puutahan on hyödynnetty myös sodassa monella tapaa. On hienoa, että nyt on rauhan kausi.
Illalla menimme syömään herkullisia burgereita rauhalliseen ja idylliseen Cafe Torillaan Pohjolan talolle, jota ympäröi idyllinen puurakennusten pihapiiri. Kävelymatkaa hotellille ei tullut paljoa, koska ravintola on aivan Kalevala-hotellin kupeessa. Illallisen jälkeen meillä oli sauna varattuna pidempään auki, joten pääsimme illallisen jälkeen vielä rentoutumaan lisää saunassa, porealtaalla ja ulkoaltaalla pitkän päivän päätteeksi.
Päivä 3
Aamusta jälleen Woodpolikselle, jossa kävimme läpi puuta monelta kantilta mm. terveysvaikutuksien kautta. Woodpoliksella on toteutettu sen perustamisesta lähtien useita eri hankkeita, joista saimme kuulla vierailullamme. Mielenkiintoisia hankkeita oli menossa tälläkin hetkellä kuten Arttu Heikkisen vetämä UPWOOD-hanke ja Tuomo Määtän luotsaama Kainuun metsäbiotalouden uusi ekosysteemi -hanke. Puisen sote-aseman esittelyn meille piti projektipäällikkö Sirpa Huttunen. Woodpoliksen vahvuus on paikallisessa, sujuvassa yhteistyössä kunnan, koulutuksen ja yritysten välillä, ihmisten välisessä toiminnassa. Yhteistuumin mietimme miten Pirkanmaan ja Kainuun hankkeet voisivat täydentää toisiaan ja liittyä asiantuntijaverkostoon. Yhteistyö hankkeiden kanssa jatkuu.
Lähtissämme Soile Holopainen jakoi meille kaikille kuhmolaiset rönttöset, joka on kainuulainen perinneruoka. Se on ohra- tai ruistaikinasta tehty piirakka, jossa on imellytetystä perunasta ja marjoista tehty täyte. Tyypillisimmin marjoina käytetään puolukoita tai mustikoita. Tämän kirjoituksen lopusta löytyy muuten rönttösten resepti, jos innostut kokeilemaan. Lassi Heikkinen jakoi meille kaikille vielä muistoksi reissustamme puiset leikkuulaudat.
Sitten oli aika kotimatkan, edessä taas reilu 500 km linja-autoilua.
Pysähdyimme maukkaalle lounaalle maaliskuussa 2019 avattuun, Honkarakenteen rakentamaan matkailukeskukseen Kuopion Saanassa, jossa myyntipäällikkö Karoliina Rnjak kertoi meille kokemuksia matkailukeskuksesta. Matkailukeskus sijaitsee Kallaveden rannalla Bellanrannassa ja se oli myös hyvin mieleenpainuva käyntikohde. Painumattomasta hirrestä ekologisesti valmistettu 1 000 m² saunamaailma ja yli 1 500 m² kokoinen terassi tarjoavat näyttävän ja vetovoimaisen elämyksen. Päärakennus on saanut inspiraationsa veneilystä. Tilojen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut kuopiolainen QVIM Arkkitehdit. Lounaan jälkeen suuntasimme asunto-osakeyhtiö Kuopion Kaarnaan, niinikään jäässä olleen Kallaveden rannalle. Kaarnassa on 45 asuntoa yksiöistä kolmioihin. Ensi vuoden aikana samalle tontille rakentuu toinen samanlainen puukerrostalo (As Oy Kuopion Nila). Molemmille taloille yhteinen rantasauna valmistui lokakuussa 2021 aivan rantaviivaan. Sen yhteyteen tulee vielä laiturialue.
Puukerrostalo Kuopion Kaarna on Lakea Oy:n rakennuttama ja sen rakensi JVR-Rakenne Oy. Talon asunnot myydään Lakean Omaksi-rahoitusmallilla, jossa ostajat pääsevät asuntoihin kiinni pienellä pääomalla, jonka jälkeen taloyhtiölainaa lyhennetään kuukausittain vuokran osana. Asunnon vaatima alkupääoma on noin seitsemän prosenttia asunnon kokonaishinnasta ja 20 vuoden kuluttua asunto on mahdollista lunastaa itselleen. Tällöin velkaa on jäljellä noin 40 prosenttia asunnon kokonaishinnasta.
JVR-Rakenne Oy on rakentanut lukuisia kohteita ympäri Suomea ja heillä on jo usean vuoden ajalta kokemusta puukerrostalotuotannosta. Julkulan kohteen puuelementit ovat tulleet rakennusliikkeen omalta Kauhajoen moduulitehtaalta (Pro Modules Oy) ja niihin käytetty puu on kotimaista. Vierailulla todettiin, että puukerrostalon asunnoissa ja tiloissa on rauhallinen tunnelma ja puu näyttäytyy asunnoissa tavallista laajemmin, joskin aina olisi kiva, jos puuta näkyisi enemmän myös sisällä. Asunnoissa kuitenkin on saatu katot sekä ikkunoiden ja parvekeovien puitteet rakennuttua puusta, joka antaa jo hyvin lämmintä ilmettä sisustukseen.
Lukijalle palkintona jälleen yksityiskohtia, olihan matkalla myös yliopettajia:
- Arkkitehtina Kuopion Kaarnassa ja Nilassa on Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy.
- Hankemuoto oli kvr-urakka ja urakoitsijana oli JVR-Rakenne Oy. Rakennusliikkeen kuuluisimmat kohteet ovat Jyväskylän Kuokkalassa sijaitseva Lakean rakennuttama Puukuokka I, joka saavutti Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon vuonna 2015 sekä Espoon Tapiolassa sijaitseva maailman korkein moduulikerrostalo.
Matka alkoi lähestyä loppuaan ja Vaajakoskella kahviteltiin ryhmän viimeisellä pysähdyksellä, jossa yhteistä matkakokemuksta jaettiin. Terveysvaikutuksia ja sokerista mieltä haettiin vielä ennen bussiin nousua Pandan tehtailta. Erityismainintana: he ovat luopuneet palmuöljystä. Metsien tilaan maailmalla voi vaikuttaa myös suutuntuman kautta.
Tampereelle palasimme intoa puhkuen joulukuun kolmantana, pimeänä iltana. Mutta olihan mukana myös tredulaisia, joten tässä yksityiskohtia ja tiivistys: kuhmolaisesta edelläkävijästä on hyvä ottaa oppia Pirkanmaallekin.
Kiitos kaikille osallisille!
Terveisin projektipäälliköt Jari ja Eveliina
Rönttöset, n. 24 kpl
Kuori:
3 dl kylmää vettä
2 tl suolaa
3 dl vehnäjauhoja
4 dl ruisjauhoja (tai 7 dl ruisjauhoja)
Marjaperunaseos:
1 kg jauhoisia perunoita
2 dl ruisjauhoja
1 rkl sokeria
0,5 tl suolaa
2–3 dl puolukkasurvosta
Sekoita taikinan ainekset keskenään ja tee taikinasta melkoinen möykky.
Keitä perunat kypsiksi. Survo lämpimät perunat ja sekoita niihin ruisjauho. Ripottele seoksen päälle jauhoja, peitä astia kannella ja jätä se huoneenlämpöön imeltymään 3–4 tunniksi. Hämmennä seosta silloin tällöin.
Mausta imeltynyt seos suolalla ja lisää sokeroitu puolukkasurvos. Anna seoksen muhia vielä puoli tuntia.
Sekoita taikinan ainekset keskenään ja alusta taikinaksi. Jaa taikina 24 osaan ja kauli ne ohuiksi pyöreiksi kuoriksi (halkaisija 15–20 cm).
Lotkauta taikinakuoren päälle perunapuolukkaseosta ja rypytä reunat karjalanpiirakan tavoin.
Paista rönttösiä 250-asteisessa uunissa 10–15 minuuttia. Kopostele ovatko kypsiä.
Voitele rönttöset voilla ja jäähdytä hiukan ennen tarjoilua.
