P?iv? 1
Joulukuun ensimm?inen aamu koitti pime?n?. Terveysturvallisuuden puolesta varsin vajaaksi ladattu bussimme l?hti kello 8:30, tarjonnasta vastasivat maskit sek? k?sidesi. Juonnosta ja matkaohjelmasta vastasi Mets?keskuksen projektip??llikk?mme Eveliina. Tunnelma oli kuin Kanarialla, mutta matka kohti Kuhmoa, v?rikk?iden T-paitojen sijaan yll?mme paksut tumput, palttoot ja pipot. Silm?t aukenivat Korpilahdella, miss? h?rpp?simme kahvit s?mpyl?ineen ja kuski sovitteli lainmukaista taukokarttaa matkalle sopivaksi. Reilun 500 kilometrin matkasta osa oli jo takana.
Ensimm?inen varsinainen pys?hdyspaikkamme oli Nurmeksessa, jossa ensi alkuun t?ytimme mahat Ravintola Kanelissa. Samalla sujahtivat seuraavat kahvit ja seuraamme liittyiv?t Antti Matikainen hsbcad.com:ista ja puutoimialap??llikk? Tapani Kiiskinen Kainuun ely-keskuksesta. Tapani avasi matkustajille puutoimialan viimeisi? n?kymi? ja kertoi PuuSuomi-toiminnasta. Virallinen vierailukohteemme oli Nurmeksen Yhteis?piha II, joka on toinen Nurmeksen vuokratalojen rakennutta puukerrostalo. Virke?? puuosaamisryhm??mme kohteessa johdatteli Matikaisen Antti, joka kertoi t?m?n toisen vaiheen rakennuksen olevan arkkitehtuuriltaan samanlainen kuin naapuritontilla oleva vuokratalo. T?st? toisen vaiheen rakennuksesta tulee opiskelija-asuntola.
Talon sis?lmyksiss? on massiivi-CLT-runko eli 200 mm CLT + ulkoverhous. Erona edelliseen vaiheeseen onkin l?hinn? runkoratkaisu. Naapuritontin vuokratalon ulkosein? on eristetty 100 mm CLT + 180 mm eristeell?. V?lipohjat oli suunniteltu ripalaatalla, mutta tehtiin toimitusongelmien vuoksi paikalla kerto-palkki rakenteisina. Yl?pohja on toteutettu NR-ristikoilla. Alapohja on maanvarainen. Molemmat kohteet ovat hissill? varustettuja 3-kerroksisia taloja, joissa on noin 1100 m2 kerrospinta-alaa. Tarkkaa selostusta ja loistava esittely. Ja hyv? niin, olihan mukana kuulijoina proffatason ihmisi?. Laajasta kokonaisuudesta yksityskohtiin saakka sukellettiin, kysymysten ja hyvien vastausten sinkoilemina. T?ss? rakennuksessa kelpaisi olla opiskelija. T?m?n erinomaisen pys?kin j?lkeen matkamme jatkui kohti Kuhmoa.
Kuhmon alkuillassa bussimme saapui Tuupalan koululle. Lumisesta, j?isest? ja kapeasta tietaipaleesta huolimatta tarkalleen aikataulussa, kiitos siit? bussikuskillemme Henrille.
Tuupalan koulu on pime?ss?kin n?ytt?v? rakennus. Kuhmon kaupungin tekninen johtaja Jari Juntunen otti meid?t vastaan ja kertoi koulun olevan Suomen ensimm?inen massiivipuuelementtitekniikalla rakennettu opinahjo. Tuupalan puukoulu on rakennettu CLT-elementti- ja liimapuutekniikalla, rakentamisvaiheessa rakennukset valmistettiin s??suojassa. Tuupalan p?iv?koti ja alakoulun vuosiluokat – yhteens? yli 400 lasta – aloittivat rakennuksessa alkuvuodesta 2018. Hanke valmistui aikataulussa ja pysyi 11,6 miljoonan euron budjetissaan.
Tuupalan koulussa CLT-elementtej? k?ytettiin ensimm?ist? kertaa Suomessa koulun rakennusmateriaalina ja vasta toista kertaa julkisessa rakentamisessa. Ensimm?inen kohde oli muuten Suomen luontokeskus Haltia Nuuksiossa. Rakennusmateriaali my?s n?kyy valmiissa rakennuksessa. CLT-elementit on j?tetty n?kyviin suurimmassa osassa sis?seini?. Pinnassa on vain vahausk?sittely. Ainoastaan osa luokkahuoneiden seinist? on levytetty ??nieristyksen takia. Niist?kin iso osa j?? kiintokalusteiden taakse, joten CLT-elementit hallitsevat koulun ilmett?. Rakennuksen projektiarkkitehtin? toimi Antti Karsikas Alt Arkkitehdeist? ja rakennesuunnittelusta vastasi Heikki Ainasoja Suunnittelu Laukka Oy:st?.
Akustiikkaan oli kiinnitetty huomiota, ja olihan t?m? koulu mielytt?v?. Avara, raikas, salaper?inen, komea ja jykev? kuin kuhmolainen mets?maisema.
Tuupalan puukoulu on Suomen ensimm?inen
massiivipuuelementtitekniikalla rakennettu koulu.
Kiitokseksi t?h?n asti lukemisesta, t?ss? palkinnoksi Tuupalan koulun yksityiskohdat. Onhan lukijoissa professoritason ihmisi?:
- Rakennusaika: 6/2016 – 12/2017
- Koko: 5 500 m?
- Kustannukset: 11,6 miljoonaa euroa
- Tilaaja: Kuhmon kaupunki
- Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy
- P??urakoitsija: Rakennusliike Kuoma Oy
Tuupalan vierailun j?lkeen ilta koitti. S?imme p?iv?llisen Hotelli Kalevalassa yritysten ja toimijoiden kanssa. Seuraamme liittyiv?t Soile Holopainen Woodpoliksesta, AA-puun ja Crosslamin toimitusjohtajat Hannu Gr?n ja Jukka Silvennoinen, Uusi ekosysteemi -hankkeen Tuomo M??tt? sek? Kuhmon puuklusterin l?pikotaisin tunteva Lassi Heikkinen. Juttua piisasi ja samalla hurraahuudettiin 60-vuotisonnittelut Markku Karjalaiselle.
Keskusteluissa Tredun edustajat nostivat ansiokkaasti esille koulutuksen. Kest?? kolme vuotta koulutuksen aloituksesta, ennen kuin valmistuneita tulee ty?maalle. Ennakointi ja yhteisty?, niist?kin oli puhetta ja Pirkanmaan puuosaamisen hankkeissamme n?ist?kin voidaan tehd? k?yt?nn?n tekoja.
Miksi l?hdimme Kuhmoon? Meill? oli ymm?rrys, ett? t??ll? on v?h?n retoriikkaa ja paljon motoriikka. Puheista on siirrytty tekoihin. Ensimm?isen p?iv?n j?lkeen kuhmolainen innostus vaikuttaa hyv?lt?, toivottavasti saamme tartunnan mukaan Pirkanmaalle viet?v?ksi.
P?iv? 2
Kuhmossakin aamu oli pime?, lis?ksi eritt?in luminen ja pakkastakin oli. Pime?n aamun korkkasi Woodpolis, ainutlaatuinen puuhun perustuvien yritysten alue. Ei uniikki pelk?st??n Suomessa, vaan my?s maailmanlaajuisesti. Woodpoliksella meit? oli vastassa Kuhmon kaupungin kehitysjohtaja Soile Holopainen ja puuklusterin pioneeri Lassi Heikkinen, joka l?hti kierrokselle oppaaksemme.
Kuhmossa puun kasvua on monella rintamalla. Elinvoiman kannalta merkitt?v??; puualan yrityksien liikevaihto on 180M euroa ja suunta on kasvava. Paikalliset puualan yritykset ty?llist?v?t suoraan 300 ihmist? alueellisesti ja v?lillisesti ainakin saman verran. Ymp?rist?arvotkin on muistettu, puolet puusta on hiilt? ja rakennettuun ymp?rist??n k?ytetyt puut ovat sertifioituja. Yhteisty?t? n?kyy, Kantolan puuteollisuusalueella on useita yrityksi?, jolloin jalostettava puu voidaan siirt?? yrityksest? toiseen vailla rekkarallia. Alueelle vied??n raakapuuta ja ulos tulee korkean jalostusasteen rakennuksia.
Puuhun pohjautuva liiketoiminta on ollut l?ht?kohtana Kainuun ja Kuhmon kehittymiseen jo ihan tervan polton ajoista l?htien. Sahauksen ymp?rille on v?hitellen muodostunut yritystoimintaa, joka on hy?dynt?nyt sahan tuotteita. Omaan jalostukseensa on keskittynyt paljon puuteollisuuden osaamista. Sen seurauksena syntyi my?s puuhun perustuvaa kehitys- ja koulutustoimintaa ja lopulta 2000 luvun alussa puuklusteri Woodpolis, jonka kehitt?mistoimintaa Kuhmon kaupunki edist?? eri tavoin. Woodpolis sijaitsee Kuhmossa Kantolan teollisuusalueella. Kaikki teollisuuslaitokset sijaitsevat k?velymatkan p??ss? toisistaan. Alueella toimii yksi Suomen suurimmista sahoista, suurtehoh?yl??m?, CLT-tehdas, ikkunatehdas ja massiivipuisia tilaelemettej? valmistava yritys. Logistiikka on minimoitu ja ty?maalle kuljetettavan hukkatuotteen m??r? on jalostusarvoa nostamalla saatu l?helle nollaa.
Woodpolis on hyv? esimerkki yritysalueesta, jonka juuret ovat laadukkaassa kainuulaisessa raaka-aineessa, kehittymishaluisissa ja yhteisty?haluisissa yrityksiss? ja kaupungin pitk?j?nteisess? kehitt?misty?ss?. Woodpolis toimii k?rkijoukossa ekologisen rakentamisen innovaatioiden kehitt?misess? yhteisty?ss? yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Kaikki alueella k?ytett?v? puu tulee 100 km s?teelt? Kuhmosta. Suurin puute puurakentamisessa n?htiin Kuhmossa osaamisen ja osaajien puutteena ja t?ss? puurakentamisen sektorissa sek? sitten Kainuun alueella ty?voimapulana. Hyv? yhteisty? asiantuntijoiden, yritysten ja Kuhmon kaupungin v?lill? on ollut Woodpoliksen onnistumisen takana. Woodpolis on toteuttanut yhteisty?kumppaneiden kanssa yli 200 erilaista koulutus- ja tuotekehitysprojektia.
Yhteisty?t? l?pi tuotannon
Puup??t py?rryksiss? matkamme jatkui puutavaran lailla Kuhmon sahalle, joka on harjoittanut vetre?n? sahaustoimintaa jo vuodesta 1959 l?htien.
Kuhmo Oy:n perustajat olivat kuhmolaisia ja yritys on my?s s?ilynyt paikallisessa omistuksessa omistajamuutoksista huolimatta. Matkan varrella yhti? on kasvanut 400.000 m? kapasiteetin omaavaksi sahalaitokseksi. Yhti?n vuosittainen raaka-ainetarve on per?ti 800 000 m?. Henkil?st?? yhti?n palveluksessa on n. 140 ihmist?. Valtavan kapasiteetin on mahdollistanut yli 100 miljoonan euron investointiohjelma, johon kuuluu kaksi sahauslinjaa, kokonaan uudistettu kappaleen k?sittelyteknologia ja kuivaus. Osana ovat my?s merkitt?v?t bioenergiainvestoinnit l?mm?n ja s?hk?n tuotantoon sek? kiinte?n biopolttoaineen valmistukseen. Kuhmo Oy hankkii raaka-aineensa Kainuun metsist?, joissa p??puulajina on m?nty. M?nnyn osuus Kuhmo Oy:n tuotannossa on noin 80 %. Sahaus tapahtuu lopputuotteiden mukaan lajitelluista tukeista py?r?sahaustekniikalla. Sahalinjoja on kaksi, joissa tuotanto jakaantuu tukin koon mukaan. Pienpuulinja valmistaa valtaosan Kuhmo Oy:n pakkaus- ja rakennusalan tuotteista. P??linjan suuremmista ja laadultaan paremmista tukeista valmistetaan tuotteita puusep?n- ja huonekaluteollisuuteen. Suuremmat dimensiot tuotetaan rakennus- ja taloteollisuuteen. Monipuolisella kuivaustekniikalla voidaan toimittaa tuotteita loppuk?yt?n vaatimissa kosteusasteissa. Laatulajittelu suoritetaan kahdessa vaiheessa neliv?rikameratekniikalla.
Pitk? tarina, kiitokset lukemisesta. V?lipalkintona j?lleen tietoisku. Onhan mukana proffatason ihmisi?.
Perus ty?p?iv? Kuhmo Oy:ssa:
- 70 tukkirekkaa
- 32 sahatavararekkaa
- 130 000 sahatavarakappaletta
- 19 rekallista haketta
- 13 rekallista puupolttoainetta
Sahatavaraa toimitetaan Suomen ja Euroopan lis?ksi kaukoit??n, l?hi-it??n ja pohjois-Afrikkaan. Edellisell? tilikaudellta yhti?n liikevaihto oli 87 miljoonaa euroa.
Nyt, kun puut on sahattu, mitallistettu, kuivattu ja todettu laadultaan hyv?ksi, hypp??mme kakkosnelosen matkaan kohti Crosslamia.
Crosslam on Suomen ensimm?isen CLT-levy? valmistava yritys, joka aloitti toimintansa vuonna 2014. Crosslamin tuottama CLT-levy valmistetaan Kuhmon sahan raaka-aineesta, joka on lujuusominaisuuksiltaan pohjoisen havumets?vy?hykkeen parhaita. Ilman Crosslamin panosta Suomessa puurakentamisen kehitys olisi j??nyt muusta Euroopasta j?lkeen, koska kotimainen massiivipuulevy on luonut uusia mahdollisuuksia suomalaiseen puurakentamiseen ja tuonut tunnettavuutta materiaalista. Raaka-aine luo erinomaiset edellytykset valmistaa n?kyviin j??vi? puupintoja kuten Tuupalan koulussa vieraillessamme hyvin n?htiin. Kotimainen CLT-valmistus on vahvistanut puun k?ytt?? my?s kerrostaloissa, jossa CLT tulee kilpailukykyiseksi varsinkin korkeammassa rakentamisessa. CLT on oikeastaan ainoa varteenotettava vaihtoehto, kun menn??n korkeampiin rakennuksiin.
CLT-levyjen v?himm?ismitat ovat 2,5 x 4 m ja enimm?ismitat 3,2 x 12 m. CNC-kone ty?st?? puuelementit elementtisuunnitelmien mukaan. Yhti?n liikevaihto on 6 miljoonaa. Crosslam on my?s luonut ymp?rilleen uutta puuta hy?dynt?v?? yritystoimintaa. Investointihanke etenee Crosslamilla ja uuden tuotantohallin laajennuksen me n?immekin. Hankekokonaisuus k?sitt?? uuden tuotantohallin rakentaminen CNC-kapasiteetin laajentamisen sek? levyhionnan koneellistamisen. Hyvin yksinkertainen tuote, mutta vaatii sitten paljon suunnittelua, kun levyt r??t?l?id??n loppuasiakkaille valmiiksi tuotteiksi aukotukset ja l?piviennit tehtyn?.
Oli upea kokemus n?hd?, miten pienest? puusta syntyy isoja elementtej?, seini? sek? rakenteita. Silti n?iss? ei voi viel? ihminen asua. Siksip? suunta seuraavaan paikkaan, puu ty?llist?? ja jalostusarvo kasvaa kohisten.
Elementti Sampo on perustettu 2015 ja se on Suomen suurin teollisia massiivipuisia tilaelementtej? CLT:st? valmistava yritys, jonka p??tuotteita ovat puukerrostalot ja joka on t?ll? hetkell? yksi alueensa merkitt?vimmist? ty?llist?jist?. Elementti Sampo on paikallisten kuhmolaisten yksityishenkil?iden omistuksessa. Elementti Sammon markkinaosuus on 30%. Tehdasolosuhteissa tehtaan laatuj?rjestelm?n mukaisesti toistuvat ty?vaiheet takaavat korkean ty?n laadun. Tilaelementtien ansiosta ty?maalla teht?v?n ty?n m??r? v?henee merkitt?v?sti ja tehdasolosuhteiden ansiosta ja ty? on tehokkaampaa, mielekk??mp?? ja turvallisempaa. Tilaelementin maksimileveys on 5,5 metri? ja maksimipituus 12 metri?. Kuitenkin niin, ett? elementin kokonaispinta-ala on maksimissaan 46 m?. Elementin maksimikorkeus on 3,4 metri?. Elementti Sampo Oy:n syyskuussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelutkin ovat takana p?in ja niiden tuloksena tuotannollisista ja taloudellisista syist? tehty p??t?s yhteen vuoroon siirtymisest? kest?? siihen, asti, kunnes TOAS:n Hippoksen tuotannon alkaessa siirryt??n takaisin kahteen vuoroon. Hippos-hankkeessa toteutetaan yli 630 asuntoa vuosien 2021?2025 aikana. Yrityksen liikevaihto on 13 milj.
Yhdess? Crosslamin kanssa Elementti Sampo ty?llist?? 100 ty?ntekij?? vakituisesti. Vierailuohjelman ulkopuolelta, Suomessa l?hes jokainen kunta kaavoittaa puurakentamista hiilineutraalisuustavoitteiden kannustamina. Kasvumahdollisuudet ovat jylh?t.
Rakennukset tarvitsevat my?s ulkovuorausta ja sit?kin saa muuten samalta alueelta.
Kuhmon AA-Puu on Perustettu jo vuonna 1997. Yritys on erikoistunut tuottamaan h?yl?ttyj? puutuotteita. Tuotevalikoimaan kuuluvat erilaiseen ulko- ja sis?rakentamiseen kuuluvat profiilit. AA-puulla vieraillessamme p??simme tutustumaan moderniin tuotantoteknologiaan. Tuotantoprosesseja on tehostettu viime vuosina voimakkaasti ja yrityksess? otettu k?ytt??n uutta teknologiaa. Viimeisimp?n? projektina on rakennettu uusi halli h?yl?tyn puutavaran maalausk?sittelylle, jossa on maalaamolaitteet, joilla nostetaan tuotannon jalostusarvoa ja vastataan markkinoiden kysynt??n. Uudenlaisen maalauslinjaston k?ytt??notolla tuotantoprosessien l?pimenoaikoja on saatu tehostettua sek? raaka-aineh?vikki? pienennetty?. Investointi on yrityksen kilpailukyvyn kannalta ollut hyvin merkitt?v?.
Automatisoidusta maalaamon toiminnasta: uudessa maalaamohallissa tuotteiden manuaalinen siirtely vaiheesta toiseen on minimoitu. Linjaston l?pi kulkevaa tuotetta ei tarvitse en?? siirt?? v?livarastoihin odottamaan maalipinnan kuivumista ennen seuraavaa maalauskertaa. Tuote etenee kerralla koko maalausprosessin l?pi ja v?list? j?? pois useita aikaa vievi? vaiheita. Ajan s??st?n lis?ksi my?s maalih?vikki pienenee.
Kysynt? valmiiksi maalattuihin tuotteisiin on kasvanut koko ajan ja korona on ainoastaan lis?nnyt kysynt??. Ihmisill? on j??nyt enemm?n aikaa muun muassa kotien ja kes?m?kkien remontoimiseen. Ilmi? on n?kynyt positiivisesti liikevaihdossa niin Kuhmon AA-Puussa kuin alan kotimaan markkinoilla yleisestikin. Vuonna 2020 Kuhmon Aa-Puu Oy:n liikevaihto oli 11,9 miljoonaa euroa ja yritys ty?llisti 21 henkil??. Upea tehdas, jossa insin??rin mieli lep?si automaatioastepehmusteisella tyynyll?.
Kuhmo ei muuten ole pelkk?? CLT:t?. Siell? rakennetaan my?s hirrest?. Vierailu Lassin opastuksella jatkui seuraavaan tehdashalliin.
Kuhmon Woodpoliksessa puun matka raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi tapahtuu pienell? alueella, ilman turhia logistiikkakustannuksia. Kiitos t?st? kuuluu alueen monipuolisille yrityksille.
Timber Frame Oy Ltd valmistaa tilauksesta kaiken kokoisia ja -n?k?isi? h?yl?-, lamelli- ja py?r?hirsitaloja: omakotitaloja, loma-asuntoja, edustustiloja. Hirsitalot suunnitellaan ja valmistetaan yksil?llisesti asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Timber Framen talopaketit sis?lt?v?t hirsikehikon lis?ksi kaikki rakenteelliset puuosat, sis?verhousmateriaalit ja puusep?ntuotteet. Yritys on kokenut laadukkaiden suomalaisten hirsitalojen valmistaja, joka on toimittanut yksil?llisi? hirsitalopaketteja p??osin vientiin jo 20 vuoden ajan. Vuonna 2010 yritys toi markkinoille Suomen oloihin sopivan passiivihirsitalon, joka on suunniteltu moderniin kaupunkiymp?rist??n.
Tiiviin ja antoisan p?iv?n viimeinen virallinen ?ty?osuus? p??ttyi kiintoisaan, juuri perustetun Maesemapuodin esittelyyn, jossa meill? oli my?s kahvitarjoilu. Pitk?n linjan puualan asiantuntija, yritt?j?n? toimiva Inkariina Sipil?inen kertoi meille miten puu sopii sisustamiseen. Maesemapuoti tuottaa vanerisia yksil?llisi? sisustusratkaisuja asiakkaille. Yrityksest? voi my?s saada apua viestint??n sek? konsultaatiota laajasti puualaan liittyen. Maesemapuodin ideana on tuoda luonto ihmisten koteihin puutuotteiden muodossa. Puu on esteettinen materiaali, joka sopii kotiin kuin kotiin. Vastuullisuus on yrityksen arvojen ytimess?. Tuotteet ovat ekologisia ja pitk?ik?isi?, jotka kest?v?t aikaa. Tuotteet valmistetaan Kuhmossa vain kotimaista vaneria k?ytt?en.
Liian pian ilta koitti. Sekin oli pime?, ja talvisotaisa. Vierailu talvisotamuseossa, jonka aukioloa oli pidennetty vain meit? varten, oli kiinnostava vierailukohde my?s, sill? puutahan on hy?dynnetty my?s sodassa monella tapaa. On hienoa, ett? nyt on rauhan kausi.
Illalla menimme sy?m??n herkullisia burgereita rauhalliseen ja idylliseen Cafe Torillaan Pohjolan talolle, jota ymp?r?i idyllinen puurakennusten pihapiiri. K?velymatkaa hotellille ei tullut paljoa, koska ravintola on aivan Kalevala-hotellin kupeessa. Illallisen j?lkeen meill? oli sauna varattuna pidemp??n auki, joten p??simme illallisen j?lkeen viel? rentoutumaan lis?? saunassa, porealtaalla ja ulkoaltaalla pitk?n p?iv?n p??tteeksi.
P?iv? 3
Aamusta j?lleen Woodpolikselle, jossa k?vimme l?pi puuta monelta kantilta mm. terveysvaikutuksien kautta. Woodpoliksella on toteutettu sen perustamisesta l?htien useita eri hankkeita, joista saimme kuulla vierailullamme. Mielenkiintoisia hankkeita oli menossa t?ll?kin hetkell? kuten Arttu Heikkisen vet?m? UPWOOD-hanke ja Tuomo M??t?n luotsaama Kainuun mets?biotalouden uusi ekosysteemi -hanke. Puisen sote-aseman esittelyn meille piti projektip??llikk? Sirpa Huttunen. Woodpoliksen vahvuus on paikallisessa, sujuvassa yhteisty?ss? kunnan, koulutuksen ja yritysten v?lill?, ihmisten v?lisess? toiminnassa. Yhteistuumin mietimme miten Pirkanmaan ja Kainuun hankkeet voisivat t?ydent?? toisiaan ja liitty? asiantuntijaverkostoon. Yhteisty? hankkeiden kanssa jatkuu.
L?htiss?mme Soile Holopainen jakoi meille kaikille kuhmolaiset r?ntt?set, joka on kainuulainen perinneruoka. Se on ohra- tai ruistaikinasta tehty piirakka, jossa on imellytetyst? perunasta ja marjoista tehty t?yte. Tyypillisimmin marjoina k?ytet??n puolukoita tai mustikoita. T?m?n kirjoituksen lopusta l?ytyy muuten r?ntt?sten resepti, jos innostut kokeilemaan. Lassi Heikkinen jakoi meille kaikille viel? muistoksi reissustamme puiset leikkuulaudat.
Sitten oli aika kotimatkan, edess? taas reilu 500 km linja-autoilua.
Pys?hdyimme maukkaalle lounaalle maaliskuussa 2019 avattuun, Honkarakenteen rakentamaan matkailukeskukseen Kuopion Saanassa, jossa myyntip??llikk? Karoliina Rnjak kertoi meille kokemuksia matkailukeskuksesta. Matkailukeskus sijaitsee Kallaveden rannalla Bellanrannassa ja se oli my?s hyvin mieleenpainuva k?yntikohde. Painumattomasta hirrest? ekologisesti valmistettu 1 000 m? saunamaailma ja yli 1 500 m? kokoinen terassi tarjoavat n?ytt?v?n ja vetovoimaisen el?myksen. P??rakennus on saanut inspiraationsa veneilyst?. Tilojen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut kuopiolainen QVIM Arkkitehdit. Lounaan j?lkeen suuntasimme asunto-osakeyhti? Kuopion Kaarnaan, niinik??n j??ss? olleen Kallaveden rannalle. Kaarnassa on 45 asuntoa yksi?ist? kolmioihin. Ensi vuoden aikana samalle tontille rakentuu toinen samanlainen puukerrostalo (As Oy Kuopion Nila). Molemmille taloille yhteinen rantasauna valmistui lokakuussa 2021 aivan rantaviivaan. Sen yhteyteen tulee viel? laiturialue.
Puukerrostalo Kuopion Kaarna on Lakea Oy:n rakennuttama ja sen rakensi JVR-Rakenne Oy. Talon asunnot myyd??n Lakean Omaksi-rahoitusmallilla, jossa ostajat p??sev?t asuntoihin kiinni pienell? p??omalla, jonka j?lkeen taloyhti?lainaa lyhennet??n kuukausittain vuokran osana. Asunnon vaatima alkup??oma on noin seitsem?n prosenttia asunnon kokonaishinnasta ja 20 vuoden kuluttua asunto on mahdollista lunastaa itselleen. T?ll?in velkaa on j?ljell? noin 40 prosenttia asunnon kokonaishinnasta.
JVR-Rakenne Oy on rakentanut lukuisia kohteita ymp?ri Suomea ja heill? on jo usean vuoden ajalta kokemusta puukerrostalotuotannosta. Julkulan kohteen puuelementit ovat tulleet rakennusliikkeen omalta Kauhajoen moduulitehtaalta (Pro Modules Oy) ja niihin k?ytetty puu on kotimaista. Vierailulla todettiin, ett? puukerrostalon asunnoissa ja tiloissa on rauhallinen tunnelma ja puu n?ytt?ytyy asunnoissa tavallista laajemmin, joskin aina olisi kiva, jos puuta n?kyisi enemm?n my?s sis?ll?. Asunnoissa kuitenkin on saatu katot sek? ikkunoiden ja parvekeovien puitteet rakennuttua puusta, joka antaa jo hyvin l?mmint? ilmett? sisustukseen.
Lukijalle palkintona j?lleen yksityiskohtia, olihan matkalla my?s yliopettajia:
- Arkkitehtina Kuopion Kaarnassa ja Nilassa on Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy.
- Hankemuoto oli kvr-urakka ja urakoitsijana oli JVR-Rakenne Oy. Rakennusliikkeen kuuluisimmat kohteet ovat Jyv?skyl?n Kuokkalassa sijaitseva Lakean rakennuttama Puukuokka I, joka saavutti Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon vuonna 2015 sek? Espoon Tapiolassa sijaitseva maailman korkein moduulikerrostalo.
Matka alkoi l?hesty? loppuaan ja Vaajakoskella kahviteltiin ryhm?n viimeisell? pys?hdyksell?, jossa yhteist? matkakokemuksta jaettiin. Terveysvaikutuksia ja sokerista mielt? haettiin viel? ennen bussiin nousua Pandan tehtailta. Erityismainintana: he ovat luopuneet palmu?ljyst?. Metsien tilaan maailmalla voi vaikuttaa my?s suutuntuman kautta.
Tampereelle palasimme intoa puhkuen joulukuun kolmantana, pime?n? iltana. Mutta olihan mukana my?s tredulaisia, joten t?ss? yksityiskohtia ja tiivistys: kuhmolaisesta edell?k?vij?st? on hyv? ottaa oppia Pirkanmaallekin.
Kiitos kaikille osallisille!
Terveisin projektip??llik?t Jari ja Eveliina
R?ntt?set, n. 24 kpl
Kuori:
3 dl kylm?? vett?
2 tl suolaa
3 dl vehn?jauhoja
4 dl ruisjauhoja (tai 7 dl ruisjauhoja)
Marjaperunaseos:
1 kg jauhoisia perunoita
2 dl ruisjauhoja
1 rkl sokeria
0,5 tl suolaa
2?3 dl puolukkasurvosta
Sekoita taikinan ainekset kesken??n ja tee taikinasta melkoinen m?ykky.
Keit? perunat kypsiksi. Survo l?mpim?t perunat ja sekoita niihin ruisjauho. Ripottele seoksen p??lle jauhoja, peit? astia kannella ja j?t? se huoneenl?mp??n imeltym??n 3?4 tunniksi. H?mmenn? seosta silloin t?ll?in.
Mausta imeltynyt seos suolalla ja lis?? sokeroitu puolukkasurvos. Anna seoksen muhia viel? puoli tuntia.
Sekoita taikinan ainekset kesken??n ja alusta taikinaksi. Jaa taikina 24 osaan ja kauli ne ohuiksi py?reiksi kuoriksi (halkaisija 15?20 cm).
Lotkauta taikinakuoren p??lle perunapuolukkaseosta ja rypyt? reunat karjalanpiirakan tavoin.
Paista r?ntt?si? 250-asteisessa uunissa 10?15 minuuttia. Kopostele ovatko kypsi?.
Voitele r?ntt?set voilla ja j??hdyt? hiukan ennen tarjoilua.